Jokainen lukee toisen kirjoittaman tekstitaitovastauksen ja arvioi sitä seuraavin kriteerein. Sovitaan tunnilla, kenen vastauksen kukakin lukee. Oma arvio kirjoitetaan toisen opiskelijan vastauksen perään kommenttitoiminnolla. Arvion pituuden tulee olla useiden virkeiden mittainen ja arvio tulee tehdä alla olevien ohjeiden mukaan.
Lopuksi tutustukaa tunnilla monisteena jaettuun pisteytysohjeeseen ja annetaan oma pistearvio toisen kirjoittamasta vastauksesta.
Arvioidaan seuraavia asioita:
1. Vastauksen otsikko
Otsikon pitäisi kertoa olennainen ajatus vastauksesta eli siinä pitäisi jo olla näkökulma. Esimerkiksi " "Omakohtaisuus tuo tekstin lähelle lukijaa" on hyvä otsikko. Myös "Omakohtaisuuden esiintyminen kolumnissa" kelpaa.
Tiivistelmän otsikko on kaavamainen : "Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista Lue romaani, tajuat muita (Tiede 8/2012).
2. Aloitus
Aloituksessa tulee mainita pohjatekstin perustiedot. Kuka on kirjoittaja, missä ja milloin teksti on julkaistu ja mitä se käsittelee.
Tiivistelmässä mennään suoraan asiaa. On myös mahdollista, että aloituskappaleeseen on koottu, mitä kaikkea hyötyä lukemisesta yleensä on eli että aloitus on jonkinlainen koonti koko asiasta.
3. Pohjatekstiin viittaaminen
Pohjatekstiin tulee viitata ohjeiden mukaan joko referoimalla pohjatekstiä omin sanoin tai käyttämällä suoria sitaatteja, joiden siis täytyy olla lainausmerkeissä.
Tekstitaitovastauksessa on hyvä olla useita (3-4) viittauksia pohjatekstiin.
Tiivistelmässä ei tarvitse olla selostavia ilmauksia (Mikko Puttosen mukaan.../ Puttonen toteaa...). Tiivistelmässä ei saisi kuitenkaan olla sanasta sanaan alkuperäisestä tekstistä lainattuja virkkeitä vaan asiat pitäisi sanoa omin sanoin.
4. Jäsentely
Vastaus on jaettu kappaleisiin, jotka selkeästi erottuvat toisistaan. Jokaisessa kappaleessa pitäisi tuoda jokin uusi näkökulma tarkasteltavaan aiheeseen.
Tiivistelmässä asioiden käsittelyjärjestys voi olla erilainen kuin alkuperäisessä tekstissä.
5. Tehtävänannon noudattaminen
Vastaus käsittelee sitä, mitä tehtävänannossa pyydetään.
Tiivistelmä on tarpeeksi tiivis eli ei mielellään paljon yli kahtasataa sanaa - toisaalta sen täytyy sisältää riittävästi asiaa. Olennaisten asioiden pitäisi olla mukana, mutta yksityiskohtia saa ja pitää karsia. Laske tiivistelmän sanat ja arvioi niiden riittävyyttä.
6. Sisältö on tarpeeksi monipuolinen.
Tiivistelmässä on ansio, jos siinä mainitaan Puttosen käyttämiä lähteitä (tutkijat, tutkimukset).
7. Kieli on sujuvaa
Virkerakenteet ovat selkeitä. Kaikissa lauseissa on predikaatti eli persoonamuotoinen verbi. Välimerkit, isot ja pienet alkukirjaimet sekä yhdyssanat ovat paikoillaan.
Alla on listattu asioita, joita tässä tehtävässä olleista pohjateksteistä on löydettävissä. Myös muut huomiot ovat mahdollisia.
a. Miten omakohtaisuus näkyy Erkki Lampenin kolumnissa Avaimet, rahat, kännykkä
- teksti on kirjoitettu minämuotoisena, se sisältää lyhyitä anekdootteja eli pikku kertomuksia kirjoittajan omasta elämästä
- kirjoittaja käsittelee aihetta eli huonomuistisuudesta koituvia pulmia omassa elämässään eikä puhu yleisellä tasolla
- esimerkit liittyvät kirjoittajan elämän arkisiin ja jokapäiväisiin tilanteisiin
- osa kuvatuista tilanteista liittyy kirjoittajan kotiympäristöön
- kertoo esimerkkejä myös huonomuistisuuden seurauksista sosiaalisissa tilanteissa; nämä tuovat tekstiin henkilökohtaista syvyyttä (kirjoittaja paljastaa itsestään asioita, joista ei ole ylpeä)
- tekstissä mainitaan paljon kirjoittajan henkilökohtaisia asioita ja esineitä, kuten avaimet, rahat, kännykkä, aurinkolasit, salasana, imuri, tupakat, housut
- kun kirjoittaja puhuu itsestään, hän nimeää eri ikäkausiaan (lapsena, teini-iästä parikymppiseksi)
- lopussa kirjoittaa omia ajatuksiaan ikään kun tajunnanvirtana. Lukija mieltää tämän osuuden kirjoittajan ajatusten kuluksi.
b. Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista Lue romaani, tajuat muita (Tiede 8/2012)
- fiktion eli kaunokirjallisuuden lukeminen opettaa lukijalle sosiaalisia taitoja
- tarinoiden lukeminen lisää myös suvaitsevaisuutta ja muuttaa asenteita, kun lukija samastuu tarinan henkilöihin
- ohiolaistutkimuksen mukaan esimerkiksi äänestysaktiivisuus lisääntyi, kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään
- lukeminen yleensä (ei pelkästään fiktiivisen tekstin lukeminen) poistaa stressiä ja laskee verenpainetta sekä sykettä
(yhdysvaltalaisopiskelijat, jotka saivat luettavakseen muunlaista tekstiä kuin tenttikirjoja)
- lukeminen rikastuttaa lukijan kieltä, sillä kirjoitetussa kielessä on puhuttua kieltä runsaammin uusia sanoja
- tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich ovat todenneet, että mitä enemmän lapset ovat tekemisissä kirjoitettujen tekstien kanssa, sitä rikkaampi heidän sanavarastonsa on, sillä lastenkirjojenkin sanasto on tv-ohjelmia huomattavasti monipuolisempaa
- lukemisen tavalla on merkitystä: kun ihminen lukee syventyen, hän käyttää kumpaakin aivopuoliskoaan ja vertaa lukemaansa informaatiota aiemmin oppimaansa. Tämä on käynyt ilmi aivokuvauksissa.
- nykyaikainen verkkolukeminen, pikaselailu ei samalla tavoin kehitä omaa ajattelua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti